Taide ja kulttuuri

• Taide ja kulttuuri kurssilla saimme tehtäväksi käydä jossain kulttuuri tapahtumassa. Kävin elokuvissa katsomassa elokuvan nimeltä Äkkilähtö.

• Äkkilähtö on Tiina Lymin ohjaama 26. helmikuuta 2016 ensi-iltansa saanut elokuva. Se kertoo lapsettoman uranaisen ja laiminlyödyn tytön karkumatkasta kohti tytön mummolaa.
• Äkkilähtö elokuva oli tunteikas ja toiminnallinen elokuva, tykkäsin kovasti. 
• Elokuva oli suomalainen, joten siinä näkyi paljon suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi, luontoa, saunomista, ihmisten erilaiset murteet.
  

Työharjoittelu

Olen aloittanut tällä viikolla työharjoittelun päiväkodissa, jossan tulen olemaan yhteensä 6 viikkoa. Olen 1-3 vuotiaiden ryhmässä, Neulasissa. Työharjoittelun aikana kirjoitan 6 postausta tänne blogiin. Teksteissä kerron jokaisen viikon tavoitteet ja niiden toteutumisen.

Ensimmäinen viikko lähti käyntiin hyvissä merkeissä! Olen aina rakastanut lasten kanssa olemista ja toimimista, mutta olin ajatellut, että päiväkodissa se ei olisi niin mukavaa ja ihanaa kuin muualla, esimerkiksi kotona. Siksi se yllättikin minut positiivisesti! Heti ensimmäisenä päivänä pääsin hienosti mukaan toimimaan eri tilanteissa ja asioissa.

Tavoitteeni tälle viikolle minulla oli:
Tutustua päiväkotiin,lapsiin ja työntekijöihin sekä esitellä itseni lasten vanhemmille. Halusin päästä mahdollisimman paljon lasten kanssa vuorovaikutustilanteisiin, jotta lapsetkin oppisivat luottamaan ja tuntemaan minut. Tärkeää minulle oli myös päästä/mennä mukaan erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi ulos/sisälle, vaipanvaihdot, leikit ym. Ensimmäisen viikon tavoite oli myös valita lapsi, jota havainnoin seuraavat 5 viikkoa.

Mielestäni tavoitteeni olivat realistisia ja ne toteutuivat hienosti. Pääsin todella nopeasti mukaan toimimaan kuten muttkin työntekijät. Lapset oppivat tuntemaan minua hyvin ja sain valittua lapsen, jota havainnoida. Olen tyytyväinen ensimmäiseen viikkoon ja odotan innolla jo tulevia päiviä!

Ohjaajani palaute ensimmäiseltä viikolta:
Johanna on tutustellut oman ryhmämme toimintaan, lapsiin ja meihin aikuisiin hienosti. Johanna on esitellyt itsensä tapaamilleen vanhemmille ja tehnyt ilmoitustaululle esittelyn itsestääm. Johanna on alusta saakka ollut todella omatoiminen, tarttunut hienosti eri tehtäviin/tilanteisiin ja ottanut lapsiin kontaktia hyvin. Johannan tyyli toimia lasten kanssa on rauhallinen ja lämmin. Johannasta huomaa, että on ollut aiemminkin lasten kanssa tekemisissä. Hän ei pelkää tarttua toimeen ja mikäli jokin asia on mietityttänyt, hän on rohkeasti kysynyt meiltä aikuisilta. Oikein mukava harjoittelun ensimmäinen viikko!

Kognitiivinen kehitys

Kognitiivinen kehitys eli tiedon vastanottaminen, käsittely ja varastointi. Tiedon vastaanotolla tarkoitetaan havaintoja ja tarkkaavaisuutta, tiedon käsittelyllä ajattelua ja kielenkäyttöä sekä tiedon varastoinnilla muistin toimintaa ja oppimista. Kognitiivinen kehitys on siis lapsen ajattelutoimintojen kehitystä. 

Kognitiiviseen kehitykseen kuuluu neljä päävaihetta:
Sensomotorinen vaihe noin. 0-2vuotiaana. Lapsen ajattelu perustuu liikkumiseen ja aistimiseen, uusi tieto sulautuu vanhaan, syy- seuraus-suhteen ymmärtäminen. Ympäristö vaikuttaa todella paljon lapsen ajattelun kehittymiseen.

Esiopetioraalinen vaihe: noin. 2-7 vuotiaana. Lapsi oppii sanojen merkityksiä ja kohteita.

Konkreettisten operaatioiden vaihe: noin 7-12 vuotiaana. Ajattelussa käytetään jo konkreettisia asioita, mutta absraktit käsitteet ovat vielä vaikeita. 

Formaalisten operatioiden vaihe: noin. 12-16 vuotiaana. Abstraktien asioiden ajattelu on jo mahdollista, olettamusten vertailu on jo mahdollista. 

Kognitiiviseen kehitykseen kuuluu myös kielellinen kehitys. Noin yhden vuoden ikäisenä lapsi sanoo ensimmäisen sanansa ja sanavarasto laajenee nopeasti. Noin kaksivuotiaalla lapsella on ensimmäinen kyselykausi (mikä) ja kolmivuotiaalla toinen kyselykausi (miksi). Kolmivuotias osaa jo verbien taivutukset.

Kognitiiviseen kehitykseen voidaan vielä katsoa kuuluvan myös moraalin kehittymisen. (Rami Saarniaho 2005)

Äitini on kertonut minun olleeni pienenä (n. 2-3 vuotiaana) kova kyselemään asioista. Jokaiselle asialle täytyi löytyä syy, miksi, mitä, milloin ym. Huomaan samanlaisia piirteitä pikkusiskoissani, kyselylle ja selitykselle ei loppua näy, mielestäni se on positiivinen piirre lapsessa. Kyselemällä, kuuntelemalla, matkimalla ja seuraamalla lapsi oppii paljon asioita. Olen huomannut, että 3vuotias pikkusiskoni osaa jo todella paljon sanoja ja puhuukin jo aivan ymmärrettävästi. "Johanna, Mimma tulee sinun kottiin!", "Äiti, Mimma menee puurokouluun". Hän onkin oppinut meidän perheestä nopeimmin puhumaan ja ymmärtämään asioita. Hän onkin uskomattoman viisas ikäisekseen, niin on moni sanonut. 

Lähteet: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ps/ps2/3_kehitys_ikakausittain/02_lapsenkognitiivinenkehitys?C:D=1465729&m:selres=1465729

Sosioemotionaalinen kehitys

Sosioemotionaali-käsite on hyvin moniulotteinen ja sisältää sekä sosiaalisen kompetenssin ja sosiaalisten taitojen ulottuvuuden että tunteet ja niiden säätelyn.

Sosioemotionaaliseen kehitykseen kuuluu: sosiaalistuminen eli normien oppiminen esimerkiksi, päiväkodissa, kotona ja koulussa, vuorovaikutustaitojen kehitys eli lapsi oppii olemaan vuorovaikutuksessa eri ihmisten kanssa esim, vuorottelu, kuunteleminen ja sääntöihin sopeutuminen, sosiaalistuminen kehittyy parhaimmillaan juuri esimerkiksi päiväkodissa, jossa on paljon lapsia ja vuorottelu ja kuuntelu on välttämätöntä, Persoonallisuuden kehitys  ja sosiaalinen kongnition kehitys eli toisia ihmisiä koskeva havaitseminen ja päättely. 

Pelkkä emotionaalinen kehitys tarkoittaa lapsen tunne-elämän kehittymistä. Emotionaalinen kehitys etenee yksilöllisesti. Jo pieni vauvakin tunnistaa kasvoilta toisen tunteita ja reagoi itkussa toisen vauvan itkuun. Kaksivuotias lohduttaa ja kiusaa. Näin hän pyrkii vaikuttamaan toisen tunteisiin. Kolmivuotiaalle kehittyy kyky kuvitella, miltä toisesta tuntuu. Aktiivinen toisen lohduttaminen lisääntyy. Nelivuotias osaa jo piilottaa omia tunteitaan. Viisivuotias nimeää ja tunnistaa tunteitaan, kuten vihan, surun ja ilon. Kouluiässä tunteiden tunistaminen laajenee yhä abstraktimpiin tunteisiin kuten mustasukkaisuus, syyllisyys ja jännittyneisyys. Kouluikäinen osaa pukea tunteitaan sanoiksi. Hänelle on tärkeää tulla hyväksytyksi niin hyvän- kuin pahantuulisena

Sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys vaikuttavat toisiinsa vastavuoroisesti: vaikeudet emotionaalisessa kehityksessä aiheuttavat ongelmia myös sosiaalisessa kehityksessä ja emotionaalinen kehitys voi häiriintyä sosiaalisten ristiriitojen vuoksi.

Pian aloitamme työharjoittelun päiväkodissa. Päiväkodissa on todella hyvä mahdollisuus tukea lapsien sosioemotionaalista kehitystä. Esimerkiksi lasten kanssa jutellessa on hyvä opettaa heitä kuuntelemaan myös toisia ja odottamaan omaa puheevuoroa. Eskarilainen pikkusiskoni tunnistaa ihmisen perustunteita mm, ilon surun ja vihan ja myös jännittyneisyys on hänelle tuttu tunne. Muistan, kun hän odotti eskarin alkamista jännittyneenä, viimeisen yönkin ennen eskarin alkamista hän nukkui todella huonosti. Myös joulupukki on asia, joka pientä eskarilaista jännittää.

Lähteet: http://kehityspsyka.blogspot.fi/2014/04/leikki-ja-kouluikaisen.html

Lapsen motorinen & fyysinenkehitys

Lapsi kehittyy koko lapsuutensa ajan. Liikunnallinen ja motorinenkehitys ovat osa tätä kokonaisuutta.

 Fyysiseen kehitykseen kuuluu mm. painon, pituuden, luuston, hermoston, solujen ja myös motoriikan kehittyminen. Ensimmäisinä ikävuosina kasvu on suurinta, mutta hidastuu aina lapsen vanhetessa. Fyysiseen kehitykseen vaikuttavat perintötekijät, kasvuympäristö, virikkeet, motivaatio ja persoonallisuus. 

 Motorinenkehitys eli liikkeiden kehitys etenee luuston, keskushermoston ja lihaksiston kehityksen mukaan. Motoriikassa on kolme eri aluetta, ne ovat liikkumisen motoriikka, asentojen motoriikka ja käsittelemisen motoriikka (käsillä käsitteleminen). Näihin sisältyy neljä päävaihetta: sensomotoriikka ja refleksit:sikiöiästä noin yhden vuoden ikään, alkeellisten liikkeiden vaihe: syntymästä noin kahdenvuoden ikään, perusmotoriikan vaihe: kaksivuotiaasta seitsemän vuotiaaksi, leikittelevän, taituroivan motoriikan vaihe:seitsemän vuotiaasta ainakin noin 14-vuoden ikään.  Motoriikan kehitykseen sisältyy myös refleksit ja aistit (mm. näkö-, kuulo-, tunto- ja makuaisti.

Minulla on pikkusisko, joka on n. kolme vuotias. Hän elää nyt perusmotoriikan vaihetta, jonka aikana opitaan hallitsemaan perusliikkumista, hieman vaativimpia asentoja ja perustavia käden käytön taitoja. Lapsi käyttää monipuolisemmin lihaksia ja harjoittelee aktiivisesti perusmotoriikan taitoja. Pikkusiskoni tasapainoilee, juoksee, hyppii, näyttää erilaisia liikkeitä muka esityksenä. Hän pyöräileekin omalla kolmipyörällään. Olen oppinyt paljon havainnoimaan pikkusiskoani, kun olen oppinut paljon eriasioita lapsen kehityksestä. On palkitsevaa, kun voin havainnoida pikkusiskoani ja näin sisäistää ja oivaltaa asioita. 

Ihmisen elämänkaari

Nuoruus:

Nuoruus on elämänvaihe, jota itsekkin elän. Nuoruus voidaan jakaa kolmeen osaan: varhaisnuoruus (12-14v) , keskinuoruus (15-18v) ja myöhäisnuoruus (19-25v). Jokaisella nuoruuden eri "vaiheella" on omat kehitystehtävänsä.

 Varhaisnuoruudessa puberteetti eli murrosikä alkaa, Kehossa tapahtuu paljon fyysisiä muutoksia. Varhaisnuoruus on kovan myllerryksen aikaa, nuori haluaa itsenäistyä ja irrottautua vanhemmistaan. Tunnistan omassakin varhaisnuoruudessa olleen tällaisia piirteitä.

Myöhäisnuoruudessa suurin kuohunta on jo ohi. Nuoren oma persoonallisuus alkaa selkiytyä ja konfliktit vanhempien kanssa vähentyvät. Vanhemmat löydetään uudelleen aikuisella tasolla. Omalla kohdalla juuri näin onkin käynyt. Olen muuttanut pois kotoa ja olen löytänyt vanhempani aikuisella tasolla, tuntuu kuin äiti ja isi olisi kavereitani. Tässä vaiheessa nuoruutta nuori alkaa "valmistautua" parisuhteeseen ja perheen perustamiseen.

Myöhäisnuoruus on aikaa, jolloin nuori miettii omaa vaikutusta maailmaan ja politiikka ja ilmastonlämpeneminen  alkavat kiinnostaa eritavalla. Empatiakyky lisääntyy ja itsekeskeiset päätöksen vähenevät. Tässä vaiheessa monet nuoret jo seurustelevat, jopa menevät naimisiin.

Aikuisuus:

Aikuisuuskin voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: varhaisaikuisuus, keski-ikä ja myöhäisaikuisuus.

Aikuisuudessakin kohdataan erilaisia kriisejä ja haasteita. Aikuisuudessa vastuu omasta ja muiden elämästä kasvaa ja roolit lisääntyvät. Merkittävin kehitystehtävä aikuisuudessa on muista huolehtiminen, erityisesti oma perhe. 

Vanhuus:

Vanhuus on tila, jossa ihmiset ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. On vaikea asettaa tarkkoja ikärajoja vanhuudelle. Joku 30- vuotiaskin voi kokea olevansa vanha kun taas joku 80- vuotias voi kokea olevansa nuori ja elämän parhaassa iässä. Löysin muutamia lausahduksia eri ihmisten suusta:

Minulle sana vanhus tarkoittaa haudan reunalla oloa. En koe olevani vielä vanha.

 - Nainen, 82v

Olen vain tämmöinen vanha ukko.
- Mies, 60v

Koen olevani jo vanha.
-Mies, 24v

Lähteet: http://www.edu.lahti.fi/~kmakinen/Vanhuus1.htm, http://www.nettineuvo.fi/index.asp, http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikuisuus, 

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ps/ps2/3_kehitys_ikakausittain/09_aikuisuudenpsykososiaalinenkehitys?C:D=1465731&m:selres=1465731,

http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoa-seksuaalisuudesta/ammattilaiset/tietopankki/nuoruuden_kehitystehtavat/, 

Sadutus


Kävimme Ainolan päiväkodissa saduttamassa lapsia. Jokaisen opiskelijan oli tarkoitus saada yksi lapsi, jota saduttaa. Lapsia olikin vähemmän kuin olimme suunnitelleet, jotkut tekivät saduttamisen pareittain.


Sadutuksen tarkoituksena on saada lapsi kertomaan itse keksimästään aiheesta satua, tarinaa. Satu kirjoitetaan ylös juuri sellaisenaan kun lapsi sen kertoo. Saduttaja ei saa muuttaa sitä millään tavalla.


Sain sadutettavaksi pojan, joka oli aluksi todella ujo. Poika istui pöydän ääressä tosi jännittyneenä ja itkukin taisi päästä. Pian poika kuitenkin rentoutui ja alkoi tekemään kanssani palapelejä. Pelailimme, jonkin aikaa kunnes pyysin poikaa piirtämään kuvan. Poika piirsi Turtles-ukon, josta alkoi kertoa. Sain kirjoitettua tarinan paperille. Kohta poika satuilikin jo myös Paavo pesusienestä. Tarinassa ei ollut selvää juonta, se hyppi asiasta toiseen. Mielestäni onnistuin sadutuksessa hyvin, sain lapsen alku jännityksesta hyvin eroon, poika innostui kertomaan vaikka mitä! Sadutuksen jälkeen leikimme leikkejä, kunnes meidän oli aika lähteä takaisin kouluumme. Lapset saivat itselleen muistoksi vihkoset, jossa oli heidän kertomansa tarinat ja piirrustukset.