Kognitiivinen kehitys

Kognitiivinen kehitys eli tiedon vastanottaminen, käsittely ja varastointi. Tiedon vastaanotolla tarkoitetaan havaintoja ja tarkkaavaisuutta, tiedon käsittelyllä ajattelua ja kielenkäyttöä sekä tiedon varastoinnilla muistin toimintaa ja oppimista. Kognitiivinen kehitys on siis lapsen ajattelutoimintojen kehitystä. 

Kognitiiviseen kehitykseen kuuluu neljä päävaihetta:
Sensomotorinen vaihe noin. 0-2vuotiaana. Lapsen ajattelu perustuu liikkumiseen ja aistimiseen, uusi tieto sulautuu vanhaan, syy- seuraus-suhteen ymmärtäminen. Ympäristö vaikuttaa todella paljon lapsen ajattelun kehittymiseen.

Esiopetioraalinen vaihe: noin. 2-7 vuotiaana. Lapsi oppii sanojen merkityksiä ja kohteita.

Konkreettisten operaatioiden vaihe: noin 7-12 vuotiaana. Ajattelussa käytetään jo konkreettisia asioita, mutta absraktit käsitteet ovat vielä vaikeita. 

Formaalisten operatioiden vaihe: noin. 12-16 vuotiaana. Abstraktien asioiden ajattelu on jo mahdollista, olettamusten vertailu on jo mahdollista. 

Kognitiiviseen kehitykseen kuuluu myös kielellinen kehitys. Noin yhden vuoden ikäisenä lapsi sanoo ensimmäisen sanansa ja sanavarasto laajenee nopeasti. Noin kaksivuotiaalla lapsella on ensimmäinen kyselykausi (mikä) ja kolmivuotiaalla toinen kyselykausi (miksi). Kolmivuotias osaa jo verbien taivutukset.

Kognitiiviseen kehitykseen voidaan vielä katsoa kuuluvan myös moraalin kehittymisen. (Rami Saarniaho 2005)

Äitini on kertonut minun olleeni pienenä (n. 2-3 vuotiaana) kova kyselemään asioista. Jokaiselle asialle täytyi löytyä syy, miksi, mitä, milloin ym. Huomaan samanlaisia piirteitä pikkusiskoissani, kyselylle ja selitykselle ei loppua näy, mielestäni se on positiivinen piirre lapsessa. Kyselemällä, kuuntelemalla, matkimalla ja seuraamalla lapsi oppii paljon asioita. Olen huomannut, että 3vuotias pikkusiskoni osaa jo todella paljon sanoja ja puhuukin jo aivan ymmärrettävästi. "Johanna, Mimma tulee sinun kottiin!", "Äiti, Mimma menee puurokouluun". Hän onkin oppinut meidän perheestä nopeimmin puhumaan ja ymmärtämään asioita. Hän onkin uskomattoman viisas ikäisekseen, niin on moni sanonut. 

Lähteet: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ps/ps2/3_kehitys_ikakausittain/02_lapsenkognitiivinenkehitys?C:D=1465729&m:selres=1465729

Sosioemotionaalinen kehitys

Sosioemotionaali-käsite on hyvin moniulotteinen ja sisältää sekä sosiaalisen kompetenssin ja sosiaalisten taitojen ulottuvuuden että tunteet ja niiden säätelyn.

Sosioemotionaaliseen kehitykseen kuuluu: sosiaalistuminen eli normien oppiminen esimerkiksi, päiväkodissa, kotona ja koulussa, vuorovaikutustaitojen kehitys eli lapsi oppii olemaan vuorovaikutuksessa eri ihmisten kanssa esim, vuorottelu, kuunteleminen ja sääntöihin sopeutuminen, sosiaalistuminen kehittyy parhaimmillaan juuri esimerkiksi päiväkodissa, jossa on paljon lapsia ja vuorottelu ja kuuntelu on välttämätöntä, Persoonallisuuden kehitys  ja sosiaalinen kongnition kehitys eli toisia ihmisiä koskeva havaitseminen ja päättely. 

Pelkkä emotionaalinen kehitys tarkoittaa lapsen tunne-elämän kehittymistä. Emotionaalinen kehitys etenee yksilöllisesti. Jo pieni vauvakin tunnistaa kasvoilta toisen tunteita ja reagoi itkussa toisen vauvan itkuun. Kaksivuotias lohduttaa ja kiusaa. Näin hän pyrkii vaikuttamaan toisen tunteisiin. Kolmivuotiaalle kehittyy kyky kuvitella, miltä toisesta tuntuu. Aktiivinen toisen lohduttaminen lisääntyy. Nelivuotias osaa jo piilottaa omia tunteitaan. Viisivuotias nimeää ja tunnistaa tunteitaan, kuten vihan, surun ja ilon. Kouluiässä tunteiden tunistaminen laajenee yhä abstraktimpiin tunteisiin kuten mustasukkaisuus, syyllisyys ja jännittyneisyys. Kouluikäinen osaa pukea tunteitaan sanoiksi. Hänelle on tärkeää tulla hyväksytyksi niin hyvän- kuin pahantuulisena

Sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys vaikuttavat toisiinsa vastavuoroisesti: vaikeudet emotionaalisessa kehityksessä aiheuttavat ongelmia myös sosiaalisessa kehityksessä ja emotionaalinen kehitys voi häiriintyä sosiaalisten ristiriitojen vuoksi.

Pian aloitamme työharjoittelun päiväkodissa. Päiväkodissa on todella hyvä mahdollisuus tukea lapsien sosioemotionaalista kehitystä. Esimerkiksi lasten kanssa jutellessa on hyvä opettaa heitä kuuntelemaan myös toisia ja odottamaan omaa puheevuoroa. Eskarilainen pikkusiskoni tunnistaa ihmisen perustunteita mm, ilon surun ja vihan ja myös jännittyneisyys on hänelle tuttu tunne. Muistan, kun hän odotti eskarin alkamista jännittyneenä, viimeisen yönkin ennen eskarin alkamista hän nukkui todella huonosti. Myös joulupukki on asia, joka pientä eskarilaista jännittää.

Lähteet: http://kehityspsyka.blogspot.fi/2014/04/leikki-ja-kouluikaisen.html

Lapsen motorinen & fyysinenkehitys

Lapsi kehittyy koko lapsuutensa ajan. Liikunnallinen ja motorinenkehitys ovat osa tätä kokonaisuutta.

 Fyysiseen kehitykseen kuuluu mm. painon, pituuden, luuston, hermoston, solujen ja myös motoriikan kehittyminen. Ensimmäisinä ikävuosina kasvu on suurinta, mutta hidastuu aina lapsen vanhetessa. Fyysiseen kehitykseen vaikuttavat perintötekijät, kasvuympäristö, virikkeet, motivaatio ja persoonallisuus. 

 Motorinenkehitys eli liikkeiden kehitys etenee luuston, keskushermoston ja lihaksiston kehityksen mukaan. Motoriikassa on kolme eri aluetta, ne ovat liikkumisen motoriikka, asentojen motoriikka ja käsittelemisen motoriikka (käsillä käsitteleminen). Näihin sisältyy neljä päävaihetta: sensomotoriikka ja refleksit:sikiöiästä noin yhden vuoden ikään, alkeellisten liikkeiden vaihe: syntymästä noin kahdenvuoden ikään, perusmotoriikan vaihe: kaksivuotiaasta seitsemän vuotiaaksi, leikittelevän, taituroivan motoriikan vaihe:seitsemän vuotiaasta ainakin noin 14-vuoden ikään.  Motoriikan kehitykseen sisältyy myös refleksit ja aistit (mm. näkö-, kuulo-, tunto- ja makuaisti.

Minulla on pikkusisko, joka on n. kolme vuotias. Hän elää nyt perusmotoriikan vaihetta, jonka aikana opitaan hallitsemaan perusliikkumista, hieman vaativimpia asentoja ja perustavia käden käytön taitoja. Lapsi käyttää monipuolisemmin lihaksia ja harjoittelee aktiivisesti perusmotoriikan taitoja. Pikkusiskoni tasapainoilee, juoksee, hyppii, näyttää erilaisia liikkeitä muka esityksenä. Hän pyöräileekin omalla kolmipyörällään. Olen oppinyt paljon havainnoimaan pikkusiskoani, kun olen oppinut paljon eriasioita lapsen kehityksestä. On palkitsevaa, kun voin havainnoida pikkusiskoani ja näin sisäistää ja oivaltaa asioita.