Sadutus


Kävimme Ainolan päiväkodissa saduttamassa lapsia. Jokaisen opiskelijan oli tarkoitus saada yksi lapsi, jota saduttaa. Lapsia olikin vähemmän kuin olimme suunnitelleet, jotkut tekivät saduttamisen pareittain.


Sadutuksen tarkoituksena on saada lapsi kertomaan itse keksimästään aiheesta satua, tarinaa. Satu kirjoitetaan ylös juuri sellaisenaan kun lapsi sen kertoo. Saduttaja ei saa muuttaa sitä millään tavalla.


Sain sadutettavaksi pojan, joka oli aluksi todella ujo. Poika istui pöydän ääressä tosi jännittyneenä ja itkukin taisi päästä. Pian poika kuitenkin rentoutui ja alkoi tekemään kanssani palapelejä. Pelailimme, jonkin aikaa kunnes pyysin poikaa piirtämään kuvan. Poika piirsi Turtles-ukon, josta alkoi kertoa. Sain kirjoitettua tarinan paperille. Kohta poika satuilikin jo myös Paavo pesusienestä. Tarinassa ei ollut selvää juonta, se hyppi asiasta toiseen. Mielestäni onnistuin sadutuksessa hyvin, sain lapsen alku jännityksesta hyvin eroon, poika innostui kertomaan vaikka mitä! Sadutuksen jälkeen leikimme leikkejä, kunnes meidän oli aika lähteä takaisin kouluumme. Lapset saivat itselleen muistoksi vihkoset, jossa oli heidän kertomansa tarinat ja piirrustukset.